Suomen ensimmäinen luomupanimo, Hailuodon Panimo, sijaitsee nimensä mukaisesti idyllisellä Hailuodon saarella. Perinteisiä ja klassisia saksalaistyylisiä oluita valmistava panimo käyttää luonnonmukaisesti viljeltyjä raaka-aineita ja kaiken keskiössä on paikallinen pohjavesi.
Kimmo Kaukonen on yksi Hailuodon Panimon perustajista. Kiinnostus ekologista elämäntapaa kohtaan ja halu paikalliseen toimintaan ajoi hänet muutaman sattuman kautta panimoyrittäjäksi yhdessä Jürgen Hendlmeierin kanssa. Nykyään Hailuodon Panimon toimintaan kuuluu myös panimon yhteydessä toimiva Pubi & Puoti sekä Pikisaaressa sijaitseva ravintola Mallassauna, jossa olut yhdistyy ruokaan ja kulttuuritarjontaan.
“Halusimme toimia paikallisesti ja käyttää paikallisia raaka-aineita. Näen tärkeänä sen, että pystymme tekemään jotain hyvää paikallisesti, työllistämään itsemme sekä paikallisia ihmisiä ja voimme antaa takaisin tälle paikkakunnalle.”
Kaukonen muistelee suomalaisen pienpanimobuumin lähteneen käyntiin India Pale Ale, eli IPA-tyylisistä oluista. Vahvasti humaloitu oluttyyppi ei kuitenkaan ollut perustajien mieleen ja he halusivat nähdä pienpanimokentällä jotakin erilaista. Inspiraatiota haettiin Hendlmeierin syntyseuduilta Saksasta ja sieltä löytyvistä, perinteisistä resepteistä. Perinteisiin viittaa myös olutpullojen ulkoasu, ruskea lasipullo “vanhan liiton” patenttikorkilla.
Oluen valmistuksessa avainasemassa on vesi. Paikallisten vesilaatujen erot ovat tärkeä osa olutkulttuurin moninaisuutta. Kaukosen mukaan Hailuodon pohjavesi on puhdasta ja pehmeää. Reseptejä kehittäessään yrittäjät halusivat luoda luomuoluen, joka heijastaisi uniikisti Hailuotoa. Monet pienpanimot uusivat valikoimaansa usein, jopa viikottain, mutta Hailuodon Panimolla valikoiman vaihtuvuus on kohtuullisen pientä. Uusia oluita saattaa tulla kerran vuodessa ja reseptiikassa luotetaan klassikoihin.
“Ehkä me viittaamme tällä siihen, että koko ajan ei tarvitse olla keksimässä jotain uutta”, Kaukonen naurahtaa.
Yhteistyötä moneen suuntaan
Oluen muutkin raaka-aineet tulevat läheltä, hailuotolaiset luomuviljelijät viljelevät luomumallasohraa, joka mallastetaan Siikajoella Pehkolan Mallastamossa. Paikallinen yhteistyö ei pääty valmistusprosessiin, vaan se jatkuu eri ravintoloiden ja muiden yrittäjien kanssa. Panimo tarjoaa esimerkiksi ravintoloille tai olutseuroille omia etikettioluita. Ravintoloiden kanssa oluet mietitään yhdessä menuun sopivaksi.
“Se on sellainen win-win-tilanne ja antaa lisäarvoa toisilleen. Jos pystyy olemaan toisen yrittäjän tukena, niin se on aina hyvä homma.”
Kaukonen yhdessä liikekumppaninsa kanssa kokee, että mitä paikallisemmin he pystyvät yrittäjinä toimimaan, sen parempi.
“Se voi tarkoittaa sitä, että ei kärrätä tänne toiselta puolelta maailmaa tavaraa, mutta samaan aikaan myös sitä, ettei meidänkään ole pakko yrittää lähteä viemään sitä mihinkään. Mieluummin toimimme sellaisella skaalalla, joka on kohtuullinen.”
Kaukonen on tyytyväinen Hailuodon Panimon nykyiseen kokoon ja siihen, että he saavat toimia nimenomaan Hailuodossa. Vaikka joskus ihmiset saattavat miettiä, että yritystoiminta sen kaltaisessa saaressa voisi olla haastavaa, näkee Kaukonen se ensisijaisesti positiivisena asiana. Hän uskoo myös, että osasyy yritystoiminnan onnistumiseen on ollut myös sijainnista kiinni.
“Se on semmoinen tunnettuus- ja vetovoimatekijä. Turistit ovat kiinnostuneita Hailuodosta ja tänä päivänä matkailu on aika isossa roolissa monen yrityksen ja varsinkin meidän vuoden kierrossa. Toivottavasti myös me olemme pystyneet tuomaan lisäarvoa Hailuodolle.”
Varsinkin kesäisin panimo ja Pub & Puoti vetää puoleensa ihmisiä, jotka ovat saapuneet ympäri Suomen. Hyvän juoman ja ruoan lisäksi ryhmillä on mahdollista osallistua panimokierroksille tai olutmaisteluihin, joiden avulla he pääsevät näkemään, miten olut päätyy panimolta pulloihin asti.
“Reaktiot ovat välillä aika yllättyneitä siitä, mitä kaikkea pienpanimotoiminta pitää sisällään. Sitä kautta väki ehkä ymmärtää, miksi pienpanimon olut maksaa vähän enemmän kaupan hyllyllä kuin isojen panimoiden tuotteet.”
